Vuokraa korotetaan 23€/kk,
ei tunnu enää halvalta, vaikka tokihan se korotuksenkin jälkeen edullinen onkin.

Juttelin äitini kanssa ja olen nyt yhä varmempi siitä,
että asunnon osto siirtyy ainakin ensi syksyyn, jopa pidemmälle.
Asuntojen hinnat tulevat romahtamaan,
eikä minulla ole mitään mielenkiintoa ottaa lainaa yhtään enempää kuin on pakko.

Ärsyttäähän se tämäkin,
odottaminen,
mutta silti minulla menee vuokraan alle 5000€ vuodessa.

Pitänee ainakin maksaa nykyinen laina pois,
2700 sitä on jäljellä.
Toisaalta suunnittelen ostavani jemmassa olevat firman osakkeet,
niiden arvo on n5000€,
voisin jatkaa nykyistä lainaani,
laina-aika pitenisi vuodesta ehkä kolmeen.

En tiedä,
osakelainastakin hyötyy verotuksellisesti,
joten siinä mielessä se kannattaisi.

Inhottaa silti,
että äiti rupeaa neuvomaan minua elämässäni,
vaikka hyvää hyvyyttäänhän se sen tekeekin.
Itse makaa osakesalkun päällä,
eikä millään muulla tasolla kuin neuvojen muodossa ole valmis auttamaan,
vaikka koskapa se olisi ollutkaan?
Ei koskaan,
äiti on ollut aina meistä se itsekkäämpi.

Mikä tässä onkaan taas ongelmana?
Se, että äiti kuitenkin tietää parhaiten.