Luulen, että minulla on jonkin asteinen alkoholiongelma.
En juo paljoa,
humalaan tullakseni riittää, että juon puolenkymmentä siideriä.

Mutta juon usein,
melkeinpä joka ilta juon siiderin, minttukaakaon tai jonkun muun alkoholiannoksen.
Kaipaan paukkua,
en halua humaltua, mutta pidän alkoholin tuomasta lämpimästä tunteesta.

Mutta tänään en ota,
en edes sitä yhtä.
Hermostuttaa.

Ongelmani ei ole vakava, eihän?

Taloudellisesti kestän,
siiderit viikoksi kustantavat ehkä 20€.
Mutta luulen, että kroppani ei kestä.

Vaikka itsepintaisesti kiellän laihduttavani,
haluaisin enemmän kuin mitään puntarin näyttävän alle 60kg,
mielummin reilusti.

Muistan,
kun 7 vuotta sitten painoin 13kg vähemmän kuin nyt.
Siihen en ehkä koskaan pääse,
olenhan minä nykyisin huomattavasti paremmassa fyysisessä kunnossa kuin tuolloin.

Päinvastoin, haluaisin olla paremmassa kunnossa.
Mutta olen niin vietävän laiska, tyhmä ja saamaton.
En saa itsestäni irti,
en millään.
En vaikka pitäisikin.

Tosin,
jos saan pidettyä hyvän rytmin ratsastuksessa,
2-3krt/vko,
niin ei fysiikka huonommaksikaan pääse.
Eilisen ratsastuslenkin jälkeen kroppa kyllä antaa merkkejä tehdystä työstä,
ja se saa mielialan kohenemaan hurjasti.
Huomenna uusiksi.

Vuokrahevoseni,
nykyisin munaton suomenpoika,
on ollut varsin mukava ja miellyttävä operoinnin jälkeen.
Enään ei jännitä yhtään niin paljon kuin silloin, kun sillä pallit vielä olivat.
Ehkä minä vielä jonain kauniina päivänä uskallaudun hyppäämäänkin sen kanssa.
EHKÄ!